Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako minun tehdä testamentti?

Voidaan ajatella, että ihan jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä tulisi olla voimassa oleva ja muotomääräykset täyttävä testamentti, sillä elämänkulkuja on kenenkään mahdotonta ennustaa.

Testamenttiasiakirja on toki hyvä silloin tällöin myös päivittää, jotta se varmasti vastaa perinnönjättäjän sen hetkistä tahtoa. Syitä testamentin tekemiselle on useita. Voit haluta turvata avo- tai aviopuolisosi taloudellista tilannetta, perheeseesi kuuluu "sinun, minun ja meidän lapsia", olet laatinut avioehtosopimuksen, haluat keventää lastesi perintöverotusta tai haluat tukea hyväntekeväisyyskohteita.

Missä testamenttia tulee säilyttää?

Paras paikka säilyttää testamentti on pankin tallelokero. Jos sinulle ei ole tallelokeroa, kannattaa testamenttia tällöin säilyttää kotona siellä, missä muutenkin säilytät tärkeitä papereita. Tällöin testamentti kannattaa laittaa suljettuun kirjekuoreen. Kirjekuoren päälle voi laittaa viestin siitä, että se sisältää testamentin.

Kuka voi todistaa testamentin?

Todistajien on oltava paikalla yhtäaikaisesti ja lisäksi heidän tulee olla esteettömiä todistamaan kyseistä testamenttia sekä oikeustoimikelpoisia. Testamentin todistajien tulee olla viisitoista vuotta täyttäneitä ja sielullisesti terveessä ymmärryksessä. Testamentin todistajat eivät siis voi olla vajaavaltaisia. Todistajien tulee olla myös esteettömiä eli testamentin tekijän puoliso, lapset, vanhemmat, veljet ja sisaret puolisoineen ovat esteellisiä toimimaan testamentin todistajina. Esteellisiä todistamaan ovat myös testamentin tekijän ottovanhemmat ja ottolapset. Kukaan ei saa todistaa omaksi tai puolisonsa hyväksi tehtyä testamenttia eikä myöskään testamenttia, joka on tehty jonkun häneen edellä mainitussa sukulaisuussuhteessa olevan läheisen hyväksi. Esimerkiksi naapurit ja ystävät käyvät usein hyvin testamentin todistajiksi.

Tarvitsenko muita asiakirjoja vai onko testamentti riittävä?

Testamentin ohella yhä useammat tekevät samalla kertaa myös edunvalvontavaltakirjan. Edunvalvontavaltakirja on kirjallinen valtakirja, jolla päätetään, kuka hoitaa valtuutuksen antaneen henkilön etuja toimintakyvyn heikentyessä. Omien asioiden hoito voi vaikeutua esimerkiksi sairauden, muutoin heikentyneen terveydentilan, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Valtakirja on tehtävä ennen kuin omien asioiden hoitokyky alenee merkittävästi. Myös oikeusministeriö suosittelee edunvalvontavaltakirjan tekemistä.

Periikö puoliso minut?

Puoliso perii lain mukaan vain lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli kuollut puoliso on voinut pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Lesken suojana ovat kuitenkin jäämistön hallintaoikeus jakamattomana ja viime kädessä asumissuojasäännökset. Testamentti tehdäänkin usein leskeä varten - huoli leskestä toisen kuoltua on yksi päällimmäisistä syistä laatia testamentti.

Miten leski selviytyy sen jälkeen, kun toinen kuolee ja yhteiseen talouteen on käytettävissä enää lesken varat? Yleisin aviopuolisoiden välillä käytetyistä testamenteista on keskinäinen testamentti, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja lapset saavat mahdollisesti oman osuutensa vasta lesken kuoltua.

Miten minun tulee huomioida testamenttia tehdessä lapseni?

Jos sinulla on rintaperillisiä eli lapsia, et voi pääsääntöisesti testamentata koko omaisuuttasi puolisollesi tai hyväntekeväisyysjärjestölle, sillä rintaperilisillä on oikeus lakiosaan. On hyvä myös muistaa, että mikäli perittävän lapset ovat kuolleet, rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.

Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta.Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan, mutta tätä kannattaa tarkemmin selvittää asiantuntijalta. Rintaperillinen voidaan vain tietyin rajatuin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa.

Share Share Share

Tahdotko lisää tietoa hyvän testamentin tekemisestä? Kysy maksutta neuvoja lakiasioihin liittyen. Lähetä viestiä lakimiehelle

Katso Piian haastattelu testamentin laatimisesta YLE:ltä tai MTV:lta